Fishpool

To content | To menu | To search

Tag - Suomeksi

Entries feed - Comments feed

Tuesday 23 July 2013

Miksi tuen tekijänoikeuslain kansalaisaloitetta

Usually I write here in English. Today, because the topic is about Finnish legislation, I'm making an exception. Apologies for the foreign audience!

Tänä iltana umpeutuu Järkeä Tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteen kannatusilmoitusten jättöaika. Aloite on jo saanut kasaan vaadittavat 50000 allekirjoitusta, joten se lähtee käsiteltäväksi eduskuntaan. Viimeisen kuuden kuukauden aikana monia asiassa aktiivisesti toimineita on jännittänyt, saadaanko tuo tavoitetaso kiinni -- tasa-arvoisen avioliittolain hurjista numeroista aloite jäikin aika kauas. Minua kuitenkin jännittää enemmän, mitä tästä eteenpäin tapahtuu. Eduskunnasta on jo edustajien suunnalta kuulunut niin rohkaisevia lausuntoja kuin odotettavissa olleita vähättelyjäkin.

Kahden edellämainitun aloitteen välinen kontrasti on varsin iso. Avioliittolain muutoksessa on kysymys lainsäädännöllisesti yksinkertaisesta, mutta tunteita herättävästä ja monen moraalikäsityksiä suuntaan tai toiseen voimakkaasti koskettavasta asiasta. Tässä tekijänoikeusasiassa taas tunteet ovat kauempana (paitsi niillä, jotka ovat omineet tekijänoikeudet koskemaan vain itseään, mistä Otso Kivekäs jo hyvin kirjoittikin), kun taas itse asia ja sen yksityiskohdat ovat vaikeita, ja aloitekin (joka pitkälle valmisteluna sisältää lakitekstiehdotuksen) pitkä ja monelle raskasta luettavaa.

Miksi sitten itse päädyin aloitetta tukemaan ja miksi kirjoitan näitä perusteluja vasta nyt, enkä aloitteen kampanja-aikana? Siihen on useita syitä.

Ensimmäisenä ja tärkeimpänä tulee kansalaisaloitteiden yleisempi merkitys. Valitettavasti myös Suomessa eduskunta, tai ainakin monet edustajamme, vaikuttavat vieraantuneelta kansalaisten mielipiteistä, ja haluan osaltani vaikuttaa siihen, että suora demokratia kehittyisi myös täällä. Vaikkakin pidän edustuksellista mallia jatkuvia kansanäänestyksiä toimivampana menetelmänä, se toimii vain, jos edustajat jaksavat tutustua myös vaikeampiin kysymyksiin ja uskaltavat niihin ottaa kantaa. Yhteiskunta ei kehity keppihevosilla leikkimällä tai milloin minkäkin asian kieltämistä ehdottamisella. Kokonaiskuva vaatii joskus näkemystä. Jos se näkemys puuttuu eduskunnasta, sen tulee ymmärtää kuulla näkemystä ulkopuoleltaan, ja kansalaisaloitteet ovat yksi niistä välineistä.

Toisena tulee lainsäädännöllä suojattujen monopolien haitallisuus. Tässä tapauksessa katson esimerkiksi Teoston olevan tälläinen monopoli - vaikka tekijänoikeudet koskevat hyvin monenlaista luovaa tuotantoa ja ajattelua, myös tätä artikkelia, nykyinen lainsäädäntömme on viritetty musiikkiteollisuudelle ja joillekin sen edunvalvontaryhmille on annettu yksinoikeuksia. Yksinoikeudet, joita ei pääse markkinalla haastamaan, eivät koskaan ole pidemmällä aikavälillä kuluttajille, siis yhteiskunnan enemmistölle, hyvä asia. Teostokin on varmasti tehnyt hyviäkin asioita, eikä missään mielessä näy itselleni esimerkiksi samanlaisena edunvalvonnan irvikuvana kuin myös tekijänoikeuksiin liittyvä TTVK Ry, mutta on silti aika edes harkita sen yksinoikeuden purkamista.

Kolmantena tulevaisuus. Suomen tuleva menestys riippuu monesta seikasta, mutta kaksi hyvin olennaista asiaa on koulutusjärjestelmämme korkea taso ja uusien palvelukonseptien kehittämisen mahdollisuudet. Kummassakin nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö tuottaa merkittäviä käytännön ongelmia. Internetistä löytyvän, yksityisessä käytössä vapaasti olevan materiaalin hyödyntäminen opetuksessa (silloinkin, kun sen tekijä sen sallisi) on lainsäädännön vuoksi vaikeaa tai jopa mahdotonta (epäilenkin monen opettajan syyllistyvän luokkahuoneessa laittomuuksiin joko tiedostamattaan tai jopa tahallaan). Monet uudet palvelut taas jäävät tekemättä, koska niihin sisällön lisensoiminen on liian vaikeaa (usein edellä mainittujen monopolisoitujen edunvalvojien vähäisen kiinnostuksen vuoksi). Itsekin olin vuosia sitten mukana kehittämässä palvelua, jossa isossa osassa olisi ollut myytävä (ja siis käytöstä korvauksia maksava!) musiikki, mutta lisensointi osoittautui resursseillemme mahdottomaksi. Toki ratkaisuumme vaikuttivat enemmän Suomea suurempien markkinoiden tilanne, joka ei ole sen lohdullisempi. Myöhemmin näin vastaavia, joissa tekijät eivät kummemmin laillisista oikeuksista välittäneet - käyttäjät kyllä tykkäsivät. Me hävisimme, tekijät hävisivät, Suomi hävisi, ja lopulta kuluttajatkin hävisivät, sillä niiden toisten palveluiden laittomuus kyllä lopulta teki niistä lopun.

Neljäntenä tulee kuluttajan oikeus hallita ostamaansa sisältöä. Vuosien saatossa erityisesti musiikkiteollisuus on varsin perverssillä tavalla siirtynyt kappaletavaran (vinyylilevyjen, myöhemmin CD-kiekkojen) myynnistä kummalliseen maailmaan, jossa kuluttaja tuotteen ostaessaan ei kuitenkaan saa oikeutta käyttää tuotetta haluamallaan tavalla. Tämä ajatus on vieras sekä kuluttajille, että lähes kaikille muille elinkeinoelämän haaroille. Jos ostan lautasen kaupasta, saan käyttää sitä ruoan alustana, maalata sille kuvia, lainata tai vaikka vuokrata sitä kaverille, tai vaikka niin tahtoessani rikkoa sen. CD-levyn osalta minulla kuulemma ei ole vastaavalla laajuudella oikeuksia. Tai ilmeisesti on koskien sitä muovitettua alumiinikiekkoa, mutta ei sen sisältämää musiikkia. Sen sisällön kaverille lainaaminen kuin on Väärin. Musiikkiteollisuus on viimeisten vuosien sekä iTunes Storen ja Spotifyn kaltaisten palveluiden kautta vihdoin pakotettu liikkumaan eteenpäin, ja nyt seuraamme, mitä tapahtuu muilla menneisyyteen juuttuneilla sisältöteollisuuden haaroilla. Mutta minä en halua, että minun yhteiskunnassani menneisyyteen juuttuneet saavat päättää, mitä kaikki muut saavat tehdä.

Siinä tärkeimmät. Vaikka aloitteen teksti onkin lähes valmista lakitekstiä, ja sellaisena pidän sitä parempana kuin nykyisin voimassa olevaa tekijänoikeuslakia, en kuvittele, että sitä kukaan sellaisenaan eduskunnassa hyväksyisi. Sen sijaan odotan, että kansan valitsemat edustajat kunnioittavat kansan tahdonilmaisua ja käsittelevät asiaa sen ansaitsemalla huomiolla. Minä, ja moni muu tulee varmasti seuraamaan tarkasti, mitä edustajamme silloin sanovat, miten he toimivat, ja minkälaiseen lopputulokseen tuo käsittely päätyy.

Minä en kannata sisällön vapaata kopiointia. Ei sitä tue tuo lakialoitekaan. Minä kannatan sitä, että saan tulevaisuudessa ostaa tai vuokrata sisältöä silloin kun sitä haluan tai tarvitsen, tavalla, joka parhaiten minua palvelee. Siksi haluan, että tekijänoikeuslakimme muuttamisesta käydään eduskunnassamme keskustelu.

Monday 16 February 2009

Kaksi ehdotusta Helsingin valtuustolle

(This being an entirely local subject, I'm making an exception from my normal practice and posting in Finnish)

Rautatieaseman kello näyttää peittyvän rakennustelineisiin estäen puolisen miljoonaa kellonajan vilkaisua päivässä. Ei pitäisi olla hirvittävän vaikeaa tai kallista asentaa telineisiin pieniä projektoreita jotka voisivat heijastaa suojakankaisiin kellonajan ja näin palvella kaupunkilaisia myös epäilemättä välttämättömän remonttiprojektin ajan.

Miljoonalta pääkaupunkilaiselta vaihdetaan matkakortit uusiin tänä vuonna, kun vanhasta tekniikasta luovutaan. Jostain syystä uuden kortin väritys on kuitenkin ainakin uutisoinnin mukaan projektin vaikein päätösasia. Hetkonen? Mistään pankista ei enää saa maksukorttia ensin päättämättä minkälaisella grafiikalla se tehtaalta käyttäjälleen kustomoidaan yksittäistoimituksen, mutta täysin etäohjelmoitavien, ennakolta vakioitujen korttien kanssa ei voida tarjota kuin yhtä graafista mallia? Onko se nyt oikeasti niin vaikeata tilata miljoonan samanlaisen kortin sijaan vaikka neljää eri väriä ja kuviota neljännesmiljoona kutakin ja antaa meidän maksajien valita minkälaista korttia haluamme busseissa ja ratikoissa esitellä?

Tuesday 25 November 2008

Helsinki Airport shows a clue about wireless networks

..by launching a network which requires no pre-authentication. In addition it's free, which is also cool, but far cooler is that unattended devices (like syncing email without launching a web browser) work thanks to requiring no auth. That should go some ways to help those stranded on the airport during snow storms like this Sunday.

Update: Whereas the Finnish Broadcasting Company did not show a clue and broke the link that originally was here. Here's a search that still, sadly, won't find the actual article as of Feb-1. And yeah, the network works well from everywhere on the airport I've been at, though it's not without its warts: you still have to open a browser and click on a button before being able to, say, log on to Skype or download your RSS feeds with it..

Wednesday 9 April 2008

Tätäkö kutsutaan turvaratkaisuksi?

Kolmannella puhelulla, 40 minuuttia asiakastuen kanssa keskusteltuani, kaikki välimuistit ja piparit moneen kertaan tuhottuani (ja näin ollen muutamasta kymmenestä täysin asiaan liittymättömästä palvelusta uloskirjauduattani) ja vaikka mitä kokeiltuani saan kuulla että en voi hyväksyä maksuja verkkopankissani ellen downgradeta (töissäni tarvitsemaani) Java-asennusta vanhentuneeseen versioon jossa on tunnettuja tietoturva-aukkoja. Hienoa. Nyt voin maksaa laskuni, mutta en tehdä tehokkaasti työympäristössä tai käyttää Javaa turvallisesti muissa web-palveluissa. Eipä tullut ennen ajateltua että verkkopankkia pitää käyttää erillisessä suojatussa virtuaaliympäristössä jotta se ei vaarantaisi muun koneen tietoturvaa.

Ohjelmistokehittäjänä tässä kohtaa on pakko todeta että tämähän ei tietenkään ole Javan vika. Danske Bank ei vaan osaa valita oikeita välineitä oikeisiin paikkoihin tai arvioida riski/hyötysuhteita puhumattakaan suunnitella käytettävää loppuasiakasohjelmistoa. Valitettavasti he myöskään eivät osaa valita toimittajia tai tunnistaa järkevää ratkaisua sekopäisen monimutkaisesta ja virhealttiista sellaisen nähdessään.

Tarjouksia (ja vinkkejä!) hyvästä päivittäispankkisopimuksesta kompententilla verkkopalvelulla otetaan vastaan.

Update: Tätä asiaahan on kommentoinut moni suomalainen niin alalla toimiva kuin asiaan vihkiytynyt harrastajakin. Mutta kuinka moni tiesi että käytännössä sama katastrofi samaisen pankin toimesta käytiin läpi Irlannissa vuonna 2006? Tässä valossa aika moni pankin johtajien lausunto vaikuttaa vielä entisestäänkin surkeammalta. Tuo ylläoleva linkki muuten löytyi googlaamalla "esafekey"

Thursday 26 April 2007

Tietoviikko on agile development

I'm quoted in this TiVi article on agile software development.

Yhtiö otti ketterät prosessit käyttöön vuoden 2006 alussa. Tänään ketterää kehitystä tehdään viiden hengen tiimeissä. Pilottimaana toimivassa Suomessa julkaistaan joka kuukausi uusi versio palvelusta, joka viedään myöhemmin muihin maihin.

Monday 26 March 2007

"Osallistutaan Keskustatunnelin ensimmäisen rakentamisvaiheen hankesuunnitelman laatimiseen"

Olen sanaton

Friday 23 March 2007

Käsittämätöntä soopaa

Hesarissakin uutisoitiin tänään VTT:n julkaisemasta sosiaalisen median liiketoimintamalli-tutkimuksesta otsikoituna suurinpiirtein "internet-palveluilla ei ole liiketoimintamallia" (sori, en voi linkata, kun hs.fi ei löydä uutista). Täytyy todeta, että kirjoittajien periaatteessa erilaisesta näkemyksestä se on nimenomaan käsitys joka tuon raportin lukemalla saa.

Sori nyt vaan tutkijat, mutta analyysinne on aivan käsittämätöntä soopaa. Ai liiketoimintamallitko ovat todellanne mielestänne vain "tilauspalvelut", "mainokset" ja "myytävää"? Jäiköhän nyt jotain ehkä havaitsematta, vai ettekö esimerkiksi näe minkäänlaista eroa esim Ebayn, Amazonin ja Habbon liiketoimintamallien välillä? Ja älkää nyt kukaan edes yrittäkö ehdottaa etteikö joku näistä kolmesta olisi "sosiaalista mediaa".

Ja mikä liiketoiminnan suunnittelun kurssi jäi käymättä että tulee mieleen ehdottaa vaihtoehtoiseksi malliksi "maksa käyttäjille palkkaa sisällöstä"? Missä se liiketoiminta tuossa mallissa mahtaisi olla?

Huh, nollatutkimus jos mikä. Rahoittajana olisin melko vihainen. Lopettaakseni kuitenkin positiivisesti, löysin samalla myös TIEKE:n julkaiseman, Kari A. Hintikan kirjoittaman Web 2.0-johdatuksen, joka on merkittävästi parempi johdatus aiheeseen niille jotka johdatusta kaipaavat.

Sunday 12 November 2006

Ilmaisia halauksia

Marraskuinen Helsinki todellakin tarvitsee tätä...

Continue reading...

Wednesday 16 August 2006

Seuraava "digitaalinen vallankumous"

En varmaan ole hirvittävän väärässä tai eri mieltä useimpien kanssa, jos esitän, että digitaalinen vallankumous on jo ohitse. Viimeisetkin etäkommunikaatio- ja tiedonsiirtomenetelmät ovat muuttuneet digitaalisiksi jokaisessa kodissa, ja tietokoneet ovat käytännössä kaikkialla työpöydiltä jääkaappeihin. Mikä sitten mahtaisi olla seuraava murros?

Continue reading...

Sunday 30 July 2006

Makea currykana

Nopea wokki 3-4 annosta, valmistuu 15 minuutissa

Continue reading...

- page 1 of 2