Fishpool

To content | To menu | To search

Tag - future

Entries feed - Comments feed

Tuesday 23 July 2013

Miksi tuen tekijänoikeuslain kansalaisaloitetta

Usually I write here in English. Today, because the topic is about Finnish legislation, I'm making an exception. Apologies for the foreign audience!

Tänä iltana umpeutuu Järkeä Tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteen kannatusilmoitusten jättöaika. Aloite on jo saanut kasaan vaadittavat 50000 allekirjoitusta, joten se lähtee käsiteltäväksi eduskuntaan. Viimeisen kuuden kuukauden aikana monia asiassa aktiivisesti toimineita on jännittänyt, saadaanko tuo tavoitetaso kiinni -- tasa-arvoisen avioliittolain hurjista numeroista aloite jäikin aika kauas. Minua kuitenkin jännittää enemmän, mitä tästä eteenpäin tapahtuu. Eduskunnasta on jo edustajien suunnalta kuulunut niin rohkaisevia lausuntoja kuin odotettavissa olleita vähättelyjäkin.

Kahden edellämainitun aloitteen välinen kontrasti on varsin iso. Avioliittolain muutoksessa on kysymys lainsäädännöllisesti yksinkertaisesta, mutta tunteita herättävästä ja monen moraalikäsityksiä suuntaan tai toiseen voimakkaasti koskettavasta asiasta. Tässä tekijänoikeusasiassa taas tunteet ovat kauempana (paitsi niillä, jotka ovat omineet tekijänoikeudet koskemaan vain itseään, mistä Otso Kivekäs jo hyvin kirjoittikin), kun taas itse asia ja sen yksityiskohdat ovat vaikeita, ja aloitekin (joka pitkälle valmisteluna sisältää lakitekstiehdotuksen) pitkä ja monelle raskasta luettavaa.

Miksi sitten itse päädyin aloitetta tukemaan ja miksi kirjoitan näitä perusteluja vasta nyt, enkä aloitteen kampanja-aikana? Siihen on useita syitä.

Ensimmäisenä ja tärkeimpänä tulee kansalaisaloitteiden yleisempi merkitys. Valitettavasti myös Suomessa eduskunta, tai ainakin monet edustajamme, vaikuttavat vieraantuneelta kansalaisten mielipiteistä, ja haluan osaltani vaikuttaa siihen, että suora demokratia kehittyisi myös täällä. Vaikkakin pidän edustuksellista mallia jatkuvia kansanäänestyksiä toimivampana menetelmänä, se toimii vain, jos edustajat jaksavat tutustua myös vaikeampiin kysymyksiin ja uskaltavat niihin ottaa kantaa. Yhteiskunta ei kehity keppihevosilla leikkimällä tai milloin minkäkin asian kieltämistä ehdottamisella. Kokonaiskuva vaatii joskus näkemystä. Jos se näkemys puuttuu eduskunnasta, sen tulee ymmärtää kuulla näkemystä ulkopuoleltaan, ja kansalaisaloitteet ovat yksi niistä välineistä.

Toisena tulee lainsäädännöllä suojattujen monopolien haitallisuus. Tässä tapauksessa katson esimerkiksi Teoston olevan tälläinen monopoli - vaikka tekijänoikeudet koskevat hyvin monenlaista luovaa tuotantoa ja ajattelua, myös tätä artikkelia, nykyinen lainsäädäntömme on viritetty musiikkiteollisuudelle ja joillekin sen edunvalvontaryhmille on annettu yksinoikeuksia. Yksinoikeudet, joita ei pääse markkinalla haastamaan, eivät koskaan ole pidemmällä aikavälillä kuluttajille, siis yhteiskunnan enemmistölle, hyvä asia. Teostokin on varmasti tehnyt hyviäkin asioita, eikä missään mielessä näy itselleni esimerkiksi samanlaisena edunvalvonnan irvikuvana kuin myös tekijänoikeuksiin liittyvä TTVK Ry, mutta on silti aika edes harkita sen yksinoikeuden purkamista.

Kolmantena tulevaisuus. Suomen tuleva menestys riippuu monesta seikasta, mutta kaksi hyvin olennaista asiaa on koulutusjärjestelmämme korkea taso ja uusien palvelukonseptien kehittämisen mahdollisuudet. Kummassakin nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö tuottaa merkittäviä käytännön ongelmia. Internetistä löytyvän, yksityisessä käytössä vapaasti olevan materiaalin hyödyntäminen opetuksessa (silloinkin, kun sen tekijä sen sallisi) on lainsäädännön vuoksi vaikeaa tai jopa mahdotonta (epäilenkin monen opettajan syyllistyvän luokkahuoneessa laittomuuksiin joko tiedostamattaan tai jopa tahallaan). Monet uudet palvelut taas jäävät tekemättä, koska niihin sisällön lisensoiminen on liian vaikeaa (usein edellä mainittujen monopolisoitujen edunvalvojien vähäisen kiinnostuksen vuoksi). Itsekin olin vuosia sitten mukana kehittämässä palvelua, jossa isossa osassa olisi ollut myytävä (ja siis käytöstä korvauksia maksava!) musiikki, mutta lisensointi osoittautui resursseillemme mahdottomaksi. Toki ratkaisuumme vaikuttivat enemmän Suomea suurempien markkinoiden tilanne, joka ei ole sen lohdullisempi. Myöhemmin näin vastaavia, joissa tekijät eivät kummemmin laillisista oikeuksista välittäneet - käyttäjät kyllä tykkäsivät. Me hävisimme, tekijät hävisivät, Suomi hävisi, ja lopulta kuluttajatkin hävisivät, sillä niiden toisten palveluiden laittomuus kyllä lopulta teki niistä lopun.

Neljäntenä tulee kuluttajan oikeus hallita ostamaansa sisältöä. Vuosien saatossa erityisesti musiikkiteollisuus on varsin perverssillä tavalla siirtynyt kappaletavaran (vinyylilevyjen, myöhemmin CD-kiekkojen) myynnistä kummalliseen maailmaan, jossa kuluttaja tuotteen ostaessaan ei kuitenkaan saa oikeutta käyttää tuotetta haluamallaan tavalla. Tämä ajatus on vieras sekä kuluttajille, että lähes kaikille muille elinkeinoelämän haaroille. Jos ostan lautasen kaupasta, saan käyttää sitä ruoan alustana, maalata sille kuvia, lainata tai vaikka vuokrata sitä kaverille, tai vaikka niin tahtoessani rikkoa sen. CD-levyn osalta minulla kuulemma ei ole vastaavalla laajuudella oikeuksia. Tai ilmeisesti on koskien sitä muovitettua alumiinikiekkoa, mutta ei sen sisältämää musiikkia. Sen sisällön kaverille lainaaminen kuin on Väärin. Musiikkiteollisuus on viimeisten vuosien sekä iTunes Storen ja Spotifyn kaltaisten palveluiden kautta vihdoin pakotettu liikkumaan eteenpäin, ja nyt seuraamme, mitä tapahtuu muilla menneisyyteen juuttuneilla sisältöteollisuuden haaroilla. Mutta minä en halua, että minun yhteiskunnassani menneisyyteen juuttuneet saavat päättää, mitä kaikki muut saavat tehdä.

Siinä tärkeimmät. Vaikka aloitteen teksti onkin lähes valmista lakitekstiä, ja sellaisena pidän sitä parempana kuin nykyisin voimassa olevaa tekijänoikeuslakia, en kuvittele, että sitä kukaan sellaisenaan eduskunnassa hyväksyisi. Sen sijaan odotan, että kansan valitsemat edustajat kunnioittavat kansan tahdonilmaisua ja käsittelevät asiaa sen ansaitsemalla huomiolla. Minä, ja moni muu tulee varmasti seuraamaan tarkasti, mitä edustajamme silloin sanovat, miten he toimivat, ja minkälaiseen lopputulokseen tuo käsittely päätyy.

Minä en kannata sisällön vapaata kopiointia. Ei sitä tue tuo lakialoitekaan. Minä kannatan sitä, että saan tulevaisuudessa ostaa tai vuokrata sisältöä silloin kun sitä haluan tai tarvitsen, tavalla, joka parhaiten minua palvelee. Siksi haluan, että tekijänoikeuslakimme muuttamisesta käydään eduskunnassamme keskustelu.

Monday 29 April 2013

Analytics infrastructure of tomorrow

If you happen to be interested in the technologies that enable advanced business analytics, like I am, the last year has been an interesting one. A lot is happening, on all levels of the tech stack from raw infrastructure to cloud platforms and to functional applications.

As Hadoop has really caught on and is now a building block for even conservative corporations, several of its weaknesses are also beginning to be tackled. From my point of view, the most severe has been the terrible processing latencies of the batch- and filesystem-oriented MapReduce approach, rather than solutions designed on top of streaming data. That's now being addressed by several projects. Storm provides a framework for dealing with incoming data, Impala makes querying stored data more processing-efficient, and finally, Parquet is coming together to make the storage itself more space- and I/O efficient. With these in place, Hadoop will move from its original strength in unstructured data processing to a compelling solution for dealing with massive amounts of mostly-structured events.

Those technologies are a bear to integrate and, in their normal mode, require investment in hardware. If you'd prefer to get a more flexible start to building a solution, Amazon Web Services has introduced a lot of interesting stuff, too. Not only have the prices for compute and storage dropped, they now offer I/O capacities comparable to dedicated, FusionIO-equipped database servers, very cost efficient long-term raw data storage (Glacier), and a compelling data warehouse/analytics database in the shape of Redshift. The latter is a very interesting addition to Amazon's already-existing database-as-a-service offerings (SimpleDB, DynamoDB and RDS), and, as far as I've noticed, gives it a unique capability other cloud infrastructure providers are today unable to match - although Google's BigQuery comes close.

The next piece in the puzzle must be analytical applications delivered as a service. It's clear that the modern analytics pipeline is powered by event data - whether it's web clickstreams (Google Analytics, Omniture, KISSMetrics or otherwise), mobile applications (such as Flurry, MixPanel, Kontagent) or internal business data, it's significantly simpler to produce a stream of user, business and service events from the operational stack than it is to try to retrofit business metrics on top of an operational database. The 90's style OLTP-to-OLAP Extract-Transform-Load approach must die!

However, the services I mentioned above, while excellent in their own niches, can not produce a 360-degree view across the entire business. If they deliver dashboards, customer insight is impossible. Even if they're able to report on customers, they don't integrate to support systems. They leave holes in the offering that businesses have to plug with ad-hoc tools. While it's understandable, as they're built on technologies that force nasty compromises, those holes are still unacceptable for a demanding digital business of today. And as the world increasingly turns more digital, what's demanding today is going to be run-of-the-mill tomorrow.

Fortunately, the infrastructure is now available. I'm excited to see the solutions that will arrive to make use of the new capabilities.

Sunday 1 January 2012

Dusting off the looking glass

It's that time again... to make a few statements I can feel ridiculous about later on. I did take an advance position back in October regarding Internet platforms, so no need to touch that topic again just yet (especially after the additional HTML5/Flash comments in November). As before though, let's take a look at what my hit rate is.

#1 Oracle's jostling on Java patents will hurt Java as a platform: yeah, although it's hard to notice, what with the chatter on cloud platforms instead. Still, you've got to write that cloud-hosted application in some language, and though evidence is sparse, it seems to me that more devs are picking other tools. Somewhat insanely, PHP still ranks well in those selections, which proves that these things don't follow any observable logic, though.

#2 Amazing natural motion control applications during 2011: well, not really, yet. XBox Kinect has supposedly continued to sell well, though Microsoft hasn't given any sales data since last March (when they announced 10 million units sold), but applications are rather lame. Some pretty amazing research stuff going on though, which will ultimately enable computers to truly augment live views into the real world.

#3 Flash and new computing devices: see the other posts, linked above. Progress is steady but impact will take several years. As for the long-term view; while my daughter already understands that tablets and phones are for looking at stuff and playing, and keyboards are for banging, I maintain hope that in the next couple of years, she will be able to interact with computers by speech as well as gestures. We'll still need to invent the new human-computer interface best practices for that age, though.

Facebook/Timeline did finally launch before end of 2011. What do you think of it? I haven't seen a reason to change my view since October, although the "social reader" apps like Washington Post's or Guardian's certainly are annoying. Don't know if I should expect media companies to learn how to interact with people, though.

Now, the predictions. This one's gonna be difficult. Not because the world would be ending this year, but because it seems like quite a few macro trends are converging. Lots to feel optimistic about: locally, the interest in growth entrepreneurship and globally, new forms of peaceful citizen democracy, and the ever-continuing development of technology (gene therapy and data-driven, preventative medical treatments are exciting). A few that I hope will turn out well, though it's going to be a bumpy road: the ongoing Arab Spring as well as the Russian pro-democracy movement, the Euro crisis, which could still lead to yet another banking collapse. And finally, some political and regulatory changes that are quite worrying, even if I've tried to avoid a position on politics, and especially politics outside the EU. Still, these bother me for both their privacy as well as anti-competitive aspects and lack of due process: ACTA, SOPA, NDAA. Still, these are hardly going to bring the Singularity around quite yet, dystopian though they seem.

However, I don't want to pretend I care about or follow politics closely enough to understand why these things always come years behind and over-reach, so I'd rather focus on something more tractable. In terms of professional interests, the trend toward hosted, multiplayer gaming is, by now, quite unstoppable. We're moving on from the Social Games 1.0 of Facebook Canvas, though, and the future is more for games where the players' actions impact each other. The challenge is, we need to learn to design these games so that while they truly have group interaction in their core, they still remains games; that is, masterable, repeatable and somewhat predictable experiences people can continue to enjoy, and a source of richness their lives might otherwise be lacking.

As always, comments welcome. This year this post was quite hard to focus on anything in particular, and maybe you have better insight. Let me know. In any case, Happy New Year! Whatever you do, make 2012 matter.